Kinkun sulattelua ja mietiskelyä

Näin joulun välipäivinä löytyi rauhallinen hetki istahtaa alas ja summeerata hieman mennyttä vuotta.

 

Opettajaopinnot alkoivat toukokuun lopulla ja muodostimme kuuden hengen Takomo pienryhmän. Kesä meni melkoisen hiljaisissa merkeissä opintojen osalta ja kunnon startin sain omiin opintoihini syksyn ensimmäiseltä lähipäivästä. Hyvästä  aikomuksesta huolimatta, Takomo-ryhmämme yhteinen vertaisoppiminen on jäänyt laihahkoksi. Erilainen opiskelutahti sekä henkilökohtaiset elämäntilanteet ovat osaltaan hankaloittaneet ryhmän toimintaa. Aika tuntuukin menevän hurjan nopeasti ja helmikuussa järjestettävä YTO (yhteistoiminnallinen) -harjoitus, tulemaan olemaan viimeinen mahdollisuus meidän Takomo-ryhmänä suunnitella, luoda uutta ja oppia yhdessä pegadogisessa ympäristössä. Sen jälkeen osa meistä valmistuu ja loput sitten toukokuussa.

 Kesän lopulla päättyneet työpaikan YT-neuvottelut toivat myös muutoksen omaan työuraani ja pystyin panostamaan opeopintohin kokonaisvaltaisemmin. Opintojen alkuvaiheessa koin kuitenkin jonkinasteista turhautumista opintojen ohjauksen tiimoilta. Saimme ammatillisen opettajan kehityymisohjelma -vihkosen, joka varassa oman opiskelun HEKS piti aluksi suunnitella. Tunsin, ettei vihkonen antanut tarpeeksi ohjeistusta mitä minulta odotetaan ja mitä tulisi tehdä missäkin vaiheessa. Onneksi Karin tuki ja Karin Google Drive ohjeistukset ja runsas materiaalien jakaminen helpottivat ongelmaa ja oman opiskelun suunnittelu ja varsinainen oppiminen alkoivat sujua. Olin syksyllä myös hieman huolissani lähipäivien vähyydestä, sillä olin saanut hyväksilukuja kasvatustieteiden perusopintojen suorittamisesta, joten minun ei tarvinnut osallistua jokaiseen lähipäivään. Onneksi runsaan vapaa-ajan johdosta olen voinut käyttää tehtäviin, tiedon etsimiseen ja lukemiseen paljon aikaa, en koe että hirveän suurta osaamisen puutetta on päässyt syntymään. Lisäksi, huomasin päässeeni mukaan myös erilaisiin projekteihin, jotka osaltaan tukivat hienosti opintojani mm. mentorointi-ohjelma ja sen ensimmäinen mentori-aktori -suhde. Lisäksi olen saanut  kosketuspintaa maahanmuuttajiin, heille suunnatun keskusteluryhmän kautta.

Varsinaisiin opintoihin liittyvät opetusharjoittelut järjestyivät kivuttomasti. Ammattiopiston harjoittelu antoi hyvää ymmärrystä nuorien opettamisesta ja AMK:lla tapahtuva harjoittelu puolestaan nuoren aikuisten parissa toimimisesta. Ammattiopiston harjoittelu oli enemmän ns. perinteistä mallia kuten tuntien, suunnittelua ja pitoa,kun taas AMK harjoittelu osuuskunnassa ja ns. valmentajan rooliin asettuminen oli aivan uudenlaista minulle. AMK harjoittelussa olen aitoapaikalla tutustumassa työn opinnolloistamiseen jota olen avannut hieman enemmän täällä.

 AMK harjoittelun lomassa minulle heräsikin paljon kysymyksiä. Näitä olen päässyt purkamaan mm. muiden opettajien kanssa käydyissä  keskustelussa joissa olemme pohtineet esimerkiksi, mikä on opettajan ja valmentajan roolien ero, milloin valmentaja luisuu opettamisen puolella ja miten paljon oppilaita voi ohjata ja auttaa ilman, että se ei enää palvele tarkoitustaan. AMK opiskelijoilta odotetaan kuitenkin vastuuta ja oman toiminnan ohjausta aivan eri mittakaavassa mitä ammattiopiston opiskelijalta. Vastuun ottaminen omasta opiskeliusta tarkoittaa mielestäni  sitä, että oppilas aidosti sisäistää mitä häneltä odotetaan tutkintokriteereihin nähden ja pohtii itse millaisin toimiin täytyy ryhtyä saavuttaakseen asetetut odotukset ja päämäärät. Kaikki tämä puolestaan vaatii henkistä kypsyyttä tarkastella asioita useammasta eri näkökulmasta mm. millainen olen oppijana, millaisin menetelmin opin parhaiten, millaisessa yhteisössä opin parhaiten, mitä minun pitää oppia ja millaista tukea tarvitsen selviytyäkseni opinnoista. Mielestäni polttava kysymys kuuluukin, onko 18-25 vuotiailla vielä tällaisia valmiuksia?

 AMK oppilaita ohjatessa, olen huomannut miten nopeasti oppilasryhmästä erottuvat ne muutamat joilla nämä valmiudet löytyvät sekä opiskelussa kuultaa aito halu kehittää itseään. Sitten tulee isompi keskimassa odottaen valmiita ohjeita ja kykenevät jatkamaan sitten siitä suhteellisen itsenäisesti tai kavereihin tukeutuen. Sitten on se häntäpään joukko, joilla motivaatio, yrittäminen tai osaaminen eivät ole sillä tasolla jolla selkeää edistystä opiskelujen suhteen taphtuisi.  Melkolailla Gaussin-käyrällä mennään tässäkin asiassa.

Onkin mielenkiintoista nähdä millaista on opettaa aikuisia, jo työelämässä olevia. Tähän pääsen tutustumaan tammikuun lopulla, kun harjoittelu aikuisten näyttötutkintopuolella alkaa.

Harjoittelut ja keskustelut muiden opettajien kanssa ovat selkeästi vieneet omaa osaamistani eteenpäin sekä muokanneet käsityksiäni opettajuudesta. On selvää, että opettajuus ja opettajaidentiteetin rakentuminen jatkuvat loppuelämän ja tämän hetkinen koulutus antaa vain osan tietynlaista valmiuksista. Vastuu omasta oppimisesta tulee jatkumaan koko opetusuran ajan. Eittämättä myös ihmissuhdetaidot joutuvat uudenlaisten haasteiden eteen, puhumattakaan oman itsetuntemuksen kasvusta. Haaste on kuitenkin mielenkiintoinen ja mielekäs!

Verkkoluento

Opettajaopintoihin kuuluu pakollisena myös yhden verkkoluennon suunnittelu ja pitäminen. Kynnystä madalsi hieman se, että luento pidetään omalle opintojen vertaisryhmälle, joten tuntemattomista ihmisistä ei ole kyse.

Verkkoluennon pitäminen tuntui jostain syystä jännittävämmältä ajatukselta kuin mitä "normaali" luokkahuoneopetus. Tunsin jopa hienoista ahdistusta, mistä keksin sellaisen aiheen joka liittyisi opintohin, olisi kiinnostava ja josta ehkä osallistujat  saisivat  irti jotain sellaista, mitä ehkä voivat hyödyntää omalla tahollaan. Ahdistusta ei vähentänyt yhtään ryhmämme ensimmäinen verkkoluento, jonka pitäjä asetti riman todella korkealle ammattitaitoisella luennoillaan. No, härkää sarvista ja niin edespäin tuumasin…

Mietin, että haluan puhua aiheesta josta minulla on omakohtaista kokemusta ja pian huomasinkin, että pystyisin yhdistämään uraohjauksen teeman, oman henkilökohtaisen tilanteeni ja yrittämiseen liittyvän opetusharjoitteluprojektin paketiksi, joka toivottavasti kiinnostaisi muitakin. Lopullinen vahvistus tähän tuli ohjaajaltani Karilta joka totesi, että kyllä tuosta saisi hyvän verkkoluennon, kun tapaamisessamme purin hieman epävarmuuttani.

Luennon materiaali alkoi syntymään nopeasti, vaikeus alkoikin olemaan, ettei sitä tullut liikaa.  Ajattelin, että ennen varsinaista luentoa voisi olla hyvä viritellä luennolle osallistuvia hieman etukäteismateriaalilla ja pyysin heitä tutustumaan muutamaan yrittäjyyttä käsittelevään linkkiin täällä ja täällä.

Omat kommervenkit olivat myös Adobe Connect -huoneen pystyttämisessä.  Testailin ja opettelin sitä muutamat kerrat, jotta käyttö sujuisi mahdollisimman kivuttomasti. Ryhmällämme oli ollut hieman "teknisiä haasteita" saada mm. ääniä kuulumaan aikaisemmilla kerroilla.

Sain kaikki toimimaan kuitenkin hienosti ja 10 min ennen luennon alkua hyppäsin virtuaalihuoneeseen todetakseni, että en kuullut muiden ääniä mutta he minun. Kainalot alkoivat aidosti hikoilemaan, kun yritin saada ääniä kuulumaan. Onneksi huomasin suht äkkiä, että olin kytkenyt sankaluurieni pään läppärin virtapiuhaan… eihän se audio sieltä oikein läpi tule :D

Toinen kommellus oli se, että kuvittelin jakavani videokameran kuvaan muille mutta olin unohtanut painaa "share" namiskaa…

Itse luento meni mielestäni erittäin hyvin ja oli helppoa sekä mukavaa puhua aiheesta, josta oli omakohtaista kokemusta.  Sain luennosta myös paljon itse aktiivisen keskustelun kautta, sillä kaikki jakoivat omia ajatuksiaan ja kommentteja. Lopuksi sain paljon hyvää palautetta luennosta mutta seuraavalle kerralle nostan itselleni rimaa ja sisällytän verkko-opetukseen myös audio-visuaalisia elementtejä elävoittämään tuntia. AC-huoneessa on myös erilaisia toimintoja joita olisi kiva kokeilla mm. äänestykset, näitä täytyy opetella käyttämään myös sillä ne osallistavat kuulijoita mukavalla ja virkistävällä tavalla.

 

Kari koosti palautteen tunnistani ja pääset lukemaan sen täältä

 

 

Ensimmäinen opetusharjoittelu ohi

Ensimmäinen opetusharjoitteluni  on nyt onnellisesti ohi.

Opetin 27.10-4.11.2016 välisenä aikana Salon seudun ammattiopistolla. Opetusharjoitteluryhmässä oli talous- ja toimistopalveluiden merkonomiopiskelijoita, joilla 2 ops kokonaisuus kurssista ”Minä palveluyrittäjänä”. Kurssin opiskelijat ovat valmistumassa keväällä 2017. He ovat jo 1. vuosikurssilla käyneet läpi mm. eri yritysmuotoja, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja osa on osallistunut mm. NY-leireille (Nuori yrittäjyys) joten jonkinlaista perustuntemusta yrityspuoleen löytyy. Tyypillisesti opiskelijat työllistyvät pankki-, ja vakuutuslaitoksiin tai tilitoimistoihin. Ikähaarukaltaan he olivat noin 18-20 vuotiaita, joten kyse oli ns. nuorisopuolen opiskelijoista. Kokonaisuutena kurssi on yhtensä 34 tuntia joista minä opetin 12 tuntia.

Kurssin sisältö opintosuunnitelman mukaan tulee pitää sisällään seuraavia elementtejä.

- Oppilas ymmärtää yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia
- Ymmärtää oman osaamisen tuotteistamismahdollisuudet
- Tutustuu yrityksiin yritysvierailujen kautta

Tämän ohjeistuksen pohjalta suunnittelin yhdessä ohjaavan opettajani kanssa tuntien sisällön.
OPS mielessä tuntisuunnitelmaan muotoutui mm. kaksi vierailua. Ensimmäinen tehtiin Yrityssaloon jossa kuulimme lisää Salon seudun taloustilanteesta ja millaisia palveluyrityksiä Salossa on. Tämän jälkeen, ryhmätöiden muodossa, oppilaat pääsivät ideoimaan ja pohtimaan millaisille yrityksille kuuleman perustella Salossa voisi olla mahdollisuuksia. Ryhmätöiden  tuloksena oli hienoja ja omaperäisiä ajatuksia yritysideoista. Kukaan ei siis mennyt siitä mistä aita oli matalin.
Toinen vierailu tehtiin salolaiseen start-up yhteisöön, jossa opiskelijat kuulivat kolmen yrittäjän kasvutarinan yrittäjiksi ja mistä heidän business-idea sai alkunsa. Kahdessa tapauksessa idea oli lähtenyt harrastuksen pohjalta joka herätti mielenkiintoista keskustelua.

Omiin taipumuksiin ja luonteenpiireteisiin tutustuimme Belbin-testin avulla joka kartoittaa millainen on oma työntekijäprofiili. Lisäksi opiskelijat pohtivat millaisia vahvuuksia ja heikkouksia, aivan erilaisenprofiilin tai liian samalaisten profiilin omaavien tiiminjäsenten kesken voisi syntyä. On hyvä ymmärtää ihmisten erilaisia työntekemisen profiileja, kun esim. rekrytoi työntekijöitä.

Opiskelijat aloittivat myös blogin-pitämistä jonka tarkoituksena on korvata varsinainen koe. Blogiin opiskelijat  kirjoittavat yhteenvedot kunkin tunnin pääasioista ja millaisia ajatuksia, oivalluksia tai ideoita opittu on herättänyt. Yllätyksekseni kukaan opiskelija ei aikaisemmin ollut pitänyt omaa blogia ja pienen opastuksen jälkeen, kaikki innostuivat tekemään sitä. Oppitunteihin sisältyi myös muita asioita mutta tässä pääpiirteittäin tärkeimmät pääkohdat. joiden ympärillä opetettava aines muotoutui.

Itse nautin todella paljon opettamisesta! Koin, että opiskelijoiden kanssa syntyi hyvinkin mutkaton ja avoin vuorovaikutus. Huomasin, että opiskelijat innostuivat helposti ja tunneilla syntyi hyvää ja ajoittain jopa aktiivista keskustelua. Tosin, minulle oli annettu hieman helpompi ryhmä (koska kyseessä ensimmäinen opetuskokemus) joten ehkä tosiaan pääsin hieman helpomalla. Kävin myös seuraamassa, opettajien mukaan, hieman "haastavamman" ryhmän opetusta. Haastavuus näkyi yleisenä levottomuutena ja "sähinänä" tunnilla. Omasta mielestäni tietynlainen kypsymättömyys (pelleiltiin, naureskeltiin, heiluttiin sinne tänne tuolissa) ja motivaation puute näkyi enemmän ryhmän pojissa. Uskon kyllä, että minäkin pääsen näitä haastavampia ryhmiä jossain vaiheessa opettamaan.

Seuraava opetusharjoitteluni alkaa pian Turun AMK:n tradenomiopiskelijoiden puolella. Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen projekti, sillä vedän ja ohjaan osuuskuntaopiskelijoita aitojen salolais yritysten hankkeissa!

 

Lisää opetusharjoittelua

Sain sovituksi Turun AMK:n kanssa marraskuussa alkavasta opetusharjoittelusta.

Tämä harjoittelu ei ole ns. perinteistä opetusta (tuntien pitoa ja luennointia) vaan toimin enemmän sparraajana ja valmentajana.

AMK:lla toimii oppilaiden perustamia osuuskuntia ja suunnittelen hanketta, joka yhdistää salolaisia start-upeja ja osuuskunnan oppilaita. Tarkoituksena on löytää yhteisiä projekteja jotka hyödyttäisivät kumpaakin osapuolta, oppilaita ja yrityksiä. Moni start-up omaa vahvaa teknistä ammatillista osaamista mutta esimerkiksi markkinointi, myyminen, kansainvälistyminen tai yhteistyö- ja partneruuskumppanuudet ovat kompetenssiasteikon toisessa laidassa. Tavoitteena onkin yhdistää sopivat opiskelijat sopivan haasteen kanssa.

Sovimme ohjaavan opettajan kanssa, että projekti käynnistyy marraskuun puolessä välissä. Sitä ennen kartoitan sopivat yritykset ja käyn heidän kanssaan läpi millaisista projekteista heille voisi olla hyötyä. Projektia on tarkoitus jatkaa kevätlukukaudella, suunnittelen tarkemmat aikataulut ja sisällöt, kun näen miten moni start-up yritys olisi halukas hyödyntämään tällaista mahdollisuutta ja mitä tekeminen konkreettisesti olisi.

 Olen todella innoissani tästä hankkeesta! Tämä monipuolistaa opettajan valmiuksiani sparraajan ja valmentajan roolista, sillä tulen saamaan ns. perinteistä opettamiskokemusta  enemmän Salon Ammattiopiston kautta.

Mentorointi

Liityin keväällä 2016 Turun AMK:n mentorointiohjelmaan johon haettiin sekä mentoreita, että mentoroitavia (aktoreita). Ilmoitin olevani käytettävissä mentorin rooliin. Mentorointiohjelman kautta olen saanut henkilökohtaisesti mentoroitavan aktorin sekä toimin maahanmuuttajien kieliryhmässä yhtenä keskustelun vetäjänä.

 Maahanmuuttajien ryhmä kokoontuu Salon Aikuisopiston tiloissa noin kerran viikossa. Osallistujien määrä on vaihdellut  2-6 henkilön välillä. Ryhmän tavoitteena on parantaa suomen kielen sanastoa ja varsinaisia puhumisen taitoja. Ryhmään osallistuvilla on siis  suomen kieli jo auttavasti hallussa. Ajatuksena on, että jokaiselle kerralle katsotaan oma teema jonka ympärillä puhe kulkee. Ihailen miten kovasti ryhmän jäsenet ovat motivoituneita oppimaan suomea sillä suomen kielioppi ja taivutusmuodot ovat meille suomalaisillekin hankalia!

 Henkilökohtaiseen mentorointiin liittyvä "projekti" alkoi tällä viikolla, kun tapasimme aktorin kanssa ensimmäisen kerran. Yksityisyydensuojan vuoksi, en tästä sen tarkemmin kerro mutta laitan ohjaajalleni Karille mentorointiin liittyviä teemoja ja suunnitelmaa erillisellä raportilla.

Kummastakin mentorointista saadut  kokemukset tukevat hienosti opeopintojani, etenkin opintokokonaisuuksia "Uraohjaus" joka liittyy suoraan henkilökohtaisen aktorin mentorointiin sekä kokonaisuuteen "Opetus ja ohjaustoiminta oppilaitoksissa" jossa voin soveltaa ryhmän ohjaamisen taitoja.

Seuraavassa tiivistelmä Kansalaisareenan mentorointioppaasta (lainaukset ovat suoria lainauksia), mistä mentoroinnissa on kyse.

 

"Mentorit toimivat joko järjestöjen tai omien kanaviensa kautta valikoituneiden mentoroitavien eli aktoreiden mentoreina. Aktoreina voi olla sekä yksittäisiä henkilöitä että ryhmiä. Usein mentoroinnin avulla siirretään ns. hiljaista tietoa kokeneemmalta henkilöltä kokemattomammalle. Hyvä mentori ei anna valmiita ratkaisuja, vaan ohjaa ja neuvoo, kritisoi ja asettaa asioita kyseenalaiseksi, haastaa mentoroitavan. Mentorilta edellytetään sitoutumista mentorointitehtäväänsä, mikä käytännössä usein tarkoittaa tarvittavan ajan varaamista mentorointitehtävälle ja lupausten pitämistä. Hän toimii rehellisesti ja objektiivisesti ja ennen kaikkea luottamuksellisesti.

Tavoitteiden määrittämiseen kannattaa käyttää aikaa. Erityisesti aktori hyötyy sitä enemmän, mitä täsmällisemmin hän osaa määritellä tavoitteensa. Vaikka mentotoinnissa lähdetään aina aktorin tavoitteista, on mentorinkin hyödyllistä miettiä omia tavoitteitaan, vahvuuksiaan sekä kehittymismahdollisuuksiaan.

Luottamuksen merkitystä korostetaan kaikissa mentorointihankkeissa. Luottamusta rakentavat sekä mentorin että aktorin vahva sitoutuminen ja yhteinen halu toimia aktorin parhaaksi. Mentorointisuhteen onnistumisen esteitä voivat olla myös henkilöiden yhteensopimattomuus tai heidän aikapulansa. Mentorien ja aktorien valintaprosessin huolellinen valmistelu on siksi tärkeää." http://www.kansalaisareena.fi/mentorointiopas2012.pdf

Opetusharjoittelu

Sain sovittua syksyn 2016  ja kevään 2017 opetusharjoittelun paikan Salon Ammattiopistoon.

Syksyn ryhmäni tulee koostumaan  taloushallinnon opiskelijoista (nuorisopuoli). Heillä alkaa lokakuun lopussa  kurssi ”minustako palveluyrittäjä”, jossa tarkastellaan lähemmin yrittäjyyttä.

Kurssi sisältäisi 4 opetuskertaa (yhteensä noin 9 tuntia), jonka lisäksi pidämme yhden suunnittelukerran ohjaajani kanssa.  Suunnittelukerralla mietimme jokaiselle opetuskerralle teeman jonka pohjalta teen tarkemman tuntisuunnitelman.

 Keväällä puolestaan pääsen suunnittelemaan ja opettamaan aikuisia Johtamiskoulutuksen kurssille.  Saan itse valita minkä teemamoduulin ottaisin, mahdollisuutena voisi olla esim. asiakkuuksien toimintaympäristö, asiakkuuksien hallinta sekä asiakkuuksien kehittäminen, joista kukin kestää yhden päivän (yhteensä opetusta tulisi noin 21h).

 Lisäksi pääsen myös arvioimaan palautettuja etätehtäviä ja oman kiinnostukseni mukaan suunnittelemaan esimerkiksi verkkokurssia.

 Aikuisopisto on myös suunnittelemassa uutta tuotekehityksen koulutusta. Kerrottuani omasta työhistoriastani (12 vuotta tuotekehityksessä) he ehdottivat, että mikäli haluaisin, voisin tehdä opeopintojen lopputyön vaikka tämän koulutuksen suunnittelusta. Laitetaan tämä harkintaan, voisin tuoda paljon osaamistani tähän koulutukseen liittyen.

 Itse olin todella positiivisesti yllättynyt, miten hienosti uusi opeharjoittelija otetaan mukaan Salon Ammattiopiston toimintaan. Sain itselleni kaksi ohjaajaa jotka olivat jo ennen ensimmäistä tapaamistamme miettineet etukäteen mahdollisia opetuskokonaisuuksia sekä heidän välistä työnjakoa perehdytykseni suhteen. Tulen saamaan heiltä  kattavaa perehdytystä mm. opetuksen viimeisistä lakiuudistuksista, työsuojelusta, näyttökoulutuksesta (sisältäen mm. näyttöjen seuraamista sekä näyttöoppilaan ohjausta), myös eri opetusmenetelmät, sekä opetuksen toiminnalliset menetelmät tulevat tutuksi ennen varsinaista opetusharjoittelua. Lisäksi saan osallistua opettajien omiin koulutuksiin ja suunnittelupalavereihin oman kiinnostukseni sekä aikataulun mukaan.

 Minulle tulee todella mielenkiintoinen syksy ja kevät! Tällä tarjonnalla saan monipuolisen kuvan toisen asteen  nuoriso-, että aikuispuolesta.  Eikö kuulostakin hyvältä??!

Lähipäivien satoa syyskuulta

Syksyn ensimmäiset lähipäivät toivat lisää ymmärrystä sekä innostusta opeopintoihin.

Kuulimme luennon opetuksen suunnittelusta ja pohdimme mm. mitä haasteita suunnittelun tiimoilta voi nousta. Opetuksen suunnittelun voi kiteyttää 5 pääkokonaisuuteen jotka vaikuttavat aina toisiinsa.

 

1. Osaamistavoitteiden tunnistaminen joiden kautta lähdetään suunnittelemaan varsinaista sisältöä
2. Valitaan sopivat pedagogiset mallit ja menetelmät jolla opetus toteutetaan
3. Ymmärretään oppimisympäristön tuoma lisäarvo
4. Arviointi kulkee aina opettamisen mukana
5. Kaiken taustalla opettajan oma oppimis-, tieto- ja ihmiskäsitys

 

Lisäksi on hyvä miettiä mikä oppimisen ja opetuksen kannalta ovat ns. must know (ydinaines), should know (täydentävä aines) ja nice to know (erityisaines).

Luennoitsijamme havainnollisti myös konkreettisesti ongelman jossa opettajan mielestä suunniteltu tunti on hyvin monipuolinen menetelmiltään ja  tunti on rytmitetty aktiiviseksi mutta käytännössä onkin hyvin passivoiva opiskelijan kannalta ja sisältä paljon saman toistoa (ts. opiskelija vain katselee tai kuuntelee). Opetuksen suunnittelussa tuleekin lähteä kysymyksestä, miten saada opiskelija oppimistilanteen keskiöön. Osan vastauksesta antaa rinnakkaissuunnittelu joka on suunnittelua sekä opettajan, että oppilaan näkökulmasta. Suunnitteluvaiheessa tulee myös pohtia ja ottaa huomioon se mikä on opiskelijan kannalta vaikeaa uuden tiedon tai taidon oppimisessa.

Oppimisen ja tiedon omaksumisen ongelmiin törmätään myös silloin jos opiskelija ei ymmärrä opiskelun tavoitteita sekä millaisin asioihin arvostelu perustuu. Osaamistavoitteita tulee työstää yhdessä opiskelijoiden kanssa jotta he ymmärtävät asioita jotka tulisi oppia ja omaksua.

 Ensimmäisen lähipäivän aikana saimme myös opetusta aiheesta "Ohjaus ammatillisen opettajan työssä". Selvensimme käsitteitä joita liittyy ohjaukseen, sekä mietimme opettajan vaihtuvia rooleja. Keskustelimme myös tosielämän ohjaukseen liittyvistä tilanteista, sekä siitä voiko ohjausta olla liikaa tai mitä tapahtuu jos koulun puolesta kaikki annetaan suhteellisen valmiina. Kehittyvätkö silloin työelämässä tarvittavat taidot oikealle tasolle? Harjoittelimme myös pienryhmissä toistemme ohjausta joka osoittautuikin aidosti hyödylliseksi harjoitukseksi.

Lähipäivien annista keräsin itselleni seuraavat omaehtoiset opiskelusisällöt jotka pyrin suorittamaan syyskuun loppuun mennessä.

1. Kertaa eri oppimisteoriat (esim. problem based learning, projektioppiminen, tutkiva oppiminen…)

2. Kertaa kasvatustieteen materiaaleista "opetus ja ohjaus" sisällöt
3. Tutki ja perehdy mitä on luokaton projektioppiminen
4. Tutki OPH hyvän ohjauksen kriteerit
5. Tutustu erilaisiin opintosuunnitelmiin esim. bit.ly/Metropolia tai bit.ly/Keuda12
6. Etsi tietoa osaamisperustaisesta opintosuunnitelmasta (tulossa 2018)

       (Käytännössä valmistavan koulutuksen määrä pienenee (ns. perusopetus) ja näyttöjen ja kokemuksen osuus nousee)

7. Selvennä mitä henkilökohtaistaminen opetussuunnitelmassa tarkoittaa käytännössä
8. Tutki koulutuksen arviointisuunnitelma eri kouluasteille vuosina 2016-2019
9. Perehdy OAJ pykäläpankkiin (opettajan oikeudet ja velvollisuudet)
10. Kuuntele Karin Vespasta kohdan 3 teema-luennot ja koosta omat kommentit ja ajatukset osaamiskansioon

Photo: Joao Silas

 

Iloinen oivallus

Laadin parhaillaan start-up yrityksemme tulevaan yritysesitteeseen tekstejä. Kirjoittamisen lomassa mieleeni juolahti, että olen itseasiassa työskennellessäni käyttänyt samantapaista menetelmää, josta Karin kanssa puhuimme HEKS keskustelun aikana. Kerroin keskustelussa Karille, että olen hieman hukassa siinä miten opetuskokonaisuuden suunnittelu oikeastaan alkaa ja miten sitä työstäisi.

Huomasin, että yritystekstien laadinnassa kävin läpi samanlaista prosessia jota voin käyttää varsinaisen opetuksen suunnittelussa, sillä yrityksen asioita tehdessäni;

1. Pohdin ensin toteutusta yhdessä graafisen design-ihmisemme kanssa joka vastaa esitteen visuaalisesta ilmeestä ( = opetusharjoittelun suunnittelu yhdessä oppilaitoksen kanssa)
2. Sen jälkeen mietin kohderyhmää jolle esite on suunnattu ( = oppilasryhmän tarpeiden tunnistaminen)
3. Pohdin millaisia tavoitteita minulla itselläni on sisällön suhteen, toisin sanoen mitä halusin teksteillä tuoda esiin (= mitä asioita haluan, että opiskelijat omaksuvat)
4. Sitten suunnittelin rungon, millaisista kokonaisuuksista esite muodostuu ( =opintokokonaisuuden eteneminen ja sisältö)
5. Tämän jälkeen lähdin kirjoittamaan varsinaisia tekstejä (= opetuksen toteutus)
6. Työn edistyessä pysähdyin arvioimaan jo tehtyä ja hain palautetta tekstien luonteesta ja sujuvuudesta (palautteen kerääminen ja vastaanottaminen)

Kun esite on valmistunut on tietenkin luonnollista miettiä kehitysehdotuksia ja -ideoita seuraavaa päivitystä varten (= miten parannan omaa opettamistani ja opetussisältöjä)

Iloinen ahaa-elämykseni siis on, että voin täysin hyödyntää olemassa menetelmiäni opettamisen suhteen joita olen käyttänyt myös työelämässä. Opetuksen suunnittelu on ollut minulle jotenkin epämääräinen asia,  joka nyt (onneksi) tuntuu tutummalta ja taitaa jännittää hieman vähemmän.

HEKS keskustelu - asiat alkavat konkretisoitumaan

Karin kanssa kävimme opintojeni HEKS keskustelun.
Asiat alkoivat lupaavasti selkiintymään ja olo on nyt paljon varmempi sen suhteen, miten alan suunnittelemaan mm. opetusharjoittelua.

Opetus-ja ohjaustoiminta oppilaitoksissa sekä yrityksissä (20op)

Opetukseen liittyvä harjoittelu koostuu useammasta palasesta. Seuraava tehtäväni on
kontaktoida seudun oppilaitoksia opetusharjoittelupaikkojen tiimoilta.

Päädyimme seuraavanlaiseen opinahjojen kombinaatioon ja joita kahta ensimmäistä oma pohjakoulutukseni tukee.
1. Turun AMK
2. Salon seudun AKK
3. Maahanmuuttajaprojektin keskusteluryhmä

Opetusjaksoon liittyy myös opetuksen havainnointi joita tulee olla minimissään kuudessa eri ympäristössä. Havannointia suoritan mm. Turun AMK ja Salon AKK:ssa, jolloin havannointikerrat toimivat samalla paikkoihin tutustumisena ennen omaa opetusharjoittelua. Lisäksi havannoin myös oman ryhmän opeopiskelijoiden tunteja sekä omaan projektinjohtamiseen liittyvään kurssin opetusta.

Ryhmämme osallistuu myös yhteistoiminnallisiin harjoituksiin joita tulee suorittaa yhteensä 4 kertaa.
Oma vertaisryhmämme suunnittelee ja pitää yhden verkko- tai luokkatilanneopetuksen. Sekä osallistumme muiden ryhmien harjoituksiin osallistujina. Tarkoituksena on saada sekä antaa palautetta opetuksesta.

Yksilötyönä suunnittelen ja toteutan verkko-opinnot omalle vertaisryhmälleni. Työtaustani ja oman kiinnostuksen pohjalta sovimme opintojen aiheeksi "teknologian hyödyntäminen opetuksessa". Ajatuksena on avata millaisia mahdollisuuksia nykyteknologia tarjoaa opetuspuitteisiin ja pohtia näiden käytännöllisyyttä ja hyödyllisyyttä sekä etsiä mahdollisia kehitysajatuksia.

Opintokokonaisuuden toisen puoliskon, eli yrityksissä tapahtuvan opetus-ja ohjaustoiminnan sidomme nykyiseen työelämääni joka on start-up maailmassa. Omat start-up kokemukset ja osaaminen nivoutuvatkin tähän teemaan täydellisesti.
Opintojeni edetessä tarkastelen ja pohdin mm. asioita, mistä eväistä start-up ja start-up yrittäminen rakentuvat, miten osaamista yrityksen sisällä jaetaan ja kehitetään, miten rekrytoidaan oikeaa osaamista, miten määritellään markkinat.

Opintokokonaisuuden Uraohjaus (5op) sidon omiin kokemuksiin Microsoftin irtisanottuna työntekijänä. Tarkastelen millaisia tukitoimia irtisanotuille on tarjolla Microsoftin puolelta ja vertailen niitä yleisiin julkisenhallinnon tarjoamiin tukipalveluihin. Tarkastelen mm:
- irtisanottaville tarjottavia koulutusmahdollisuuksia
- henkilökohtaisia taloudellisia tukipaketteja
- rahallisia tukipaketteja yrityksen/start-up:n perustamiseen

Kaiken kaikkiaan edessä tulee olemaan mielenkiintoinen ja toivottavasti positiivisten kokemusten syksy!

Orastavat opinnot

Tämän blogin tarkoitus on toimia ammatillisen opeopintojeni sähköisenä kehittymisalustana. Tarkastelen orastavaa opettajaidentiteettiäni, ammatillisia valmiuksia ja vielä puuttuvia palikoita jotka on syytä saada haltuun.

Tämä matka alkoi toukokuussa 2016. Ensimmäisten kontaktipäivien jälkeen mielessä sinkoili tuhat ajatusta, uusia ideoita ja kaikkea kuorrutti suuri innostus. Tunteiden ja ajatusten alla nakersi kuitenkin ajatus  "onko minusta opettajaksi"?

Nyt kesän jälkeen, kun akut ovat ladattu, on hyvä lähteä pohtimaan opeopintoja ja ammatillista kehittymistä. Toukokuussa 2017 palikoiden tulisi olla hallussa :)