Tehtävä: teemaluennot

Seuraavassa laatimani tiivistelmä teemaluentojen keskeisistä asioista ja ajatuksistani joita tallenteet herättivät.

Kari Kekkonen  / Koulutus - muutos -teemoja

• Koulutus, yhteiskunta ja tämän hetken suuri murros nivoutuvat yhteen
• Digitalisaatio aiheuttaa oman osaamiseen merkittäviä muutosvaatimuksia sekä väistämättä työurien muutosta. Tämä tulee ottaa huomioon koulutusuudistuksessa ja uudistuksen suunnittelussa = koulutuksen reformi
• Yksilötasolla digitalisaation aiheuttama murros voi tarkoittaa sitä, että oma työmarkkinakelpoisuus tulee heikentymään huomattavasti.
• Julkisen tahon määrärahat supistuvat huomattavasti, joudutaan arvioimaan ja punnitsemaan tarkasti mitkä koulutukset saavat enemmän painotusta ja mistä selkeästi karsitaan.
• Rahoituksen vaikutukset näkyvät myös tulevaisuuden opetuspaikkojen määrässä (AMK ja yliopistojen määrä supistuvat jne.)
• Koska teknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia ja yliopistopohjaiset koulutukset ovat pitkiä, voiko tästä seurata se, että jo koulutuksen aikana opetussisällöt vanhenevat ja putken toisessa päässä vastavalmistuneet ovat tietotaidoiltaan "epäpäteviä"?

-> Jokaisen tulisi käsitellä asiaa ja miettiä mitä ovat omat resurssit (ja voimavarat) digigäpin  kuromiseen ja mitä  käytännöntoimia tämä tarkoittaa

-> esim. Helsingin yliopisto irtisanoi yli 500 ihmistä 2016 määrärahojen supistumisen vuoksi, vaikutus tulee olemaan huomattava esim. osaamistason ja kilpailukyvyn kannalta

-> miten opettajan osaan pitää huolta omista voimavaroista jos työtä on liikaa?

VERME - Vertaisryhmämentorointi Merja Alanko-Turunen & Heikki Pasanen

• Nuorilla opettailla voi olla vaikeuksia sopeutua oppilaitokseen jossa opettaa, Verme voi tuoda omalta osaltaan helpotusta tämän kaltaisiin tilanteisiin.
• Vermeen kautta pyritään pysähtymään, reflektoimaan ja pohtimaan asioita yhdessä -> tarjoaa ns. hitaan ajattelun mahdollisuuden (Kahneman)
• Vermeen tavoite on 1. työssä oppiminen,2. työstä oppiminen 3. työhön oppiminen
• Vermea voi soveltaa myös työelämässä
• Ammatillisen koulutuksen opettaja joutuu ottamaan usein eri rooleja
• Vermeen kautta opettajalle tietoisuutta ns. omasta riittämisestä monien odotusten ja ristipainen parissa
• "Asioiden "jauhainen" tuottaa lopulta jauhoja"

Kimmo Mäki - Opettaja heimot ja työn tulkinnat / Opettajaheimot II

• Varsinkin uusi opettaja sitoutuu työkulttuuriin ns. "heimojen" kautta.
• Työkulttuuri puolestaan siirtyy työntekijältä toiselle hyvinkin nopeasti
• Koska perinteinen opetus nykyisellään tulee muuttumaan hyvinkin paljon , se voi aiheuttaa paljon epävarmuutta, jänniteitä, erilaisia "luopumisen tuskia" ja stressiä.
• Epävarmuustekijöiden ja erilaisten "heimolaisten" ohjaaminen yhteisöllisyyteen on johtajuuden ottamisen paikka!

-> Miten omalta osaltaan voi tunnistaa ja vältellä ko. työkulttuurin negatiivisia asioita, tapoja ja arvoja?

-> itse näen opetuksen tapojen uudistumisen hyvänä asiana, tosin se vaatii myös opiskelijoilta enemmän vastuunottoa ja itseohjautuvuutta, täytyy myös varoa ettei uudistuksen myötä lapsi mene pesuveden mukana

-> Miten voin omalta osaltani tarjota tukea niille opettajayhteisön jäsenille jotka nökevät muutoksen stressaavana?

Outi Raihalme, Heikki Pasanen, Irene Hein - Opetus- ja oppimiskäsitykset

• Kasvatus humanismin näkökulmasta tukee peruslähtökohtaa, että ihminen on aina hyvä
• Ihmisellä yksilönä on oppimiskykyä, motivaatiota ja kasvutarvetta ja kehitysuskoa, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet olennaisesti myös opetukseen
• Erilaiset oppimisteoriat ovat apuneuvoja erilaisille oppimisnäkemyksille ja ihmiskäsityksille

-> pystytään ymmärtämään paremmin mistä oppimisesta on kyse

• Behavioristisessa käsityksessä oppiminen pilkottiin yhä pienempiin ja pienempiin kokonaisuuksiin ja  oppiminen jopa yleistettiin. Oppiminen kokonaisuutena painui taka-alalle. Oppimista alettiin myös mittaamaan tarkasti (aisteilla mitattavat suoritukset, kokeet jne.).
• Työn tekemisen kautta päästiin puolestaan kognitiivisen teoriakäsityksen maailmaan (erityisesti työelämä ja aikuiskoulutuspuoli vaikuttivat) . Vygotski, Piaget 1900-l alussa vaikuttivat omalta osaltaan suuresti. Kongnitivismi vahvana nykyäänkin opetuskäsityksissä.
• Humanismi + kognitivismi yhdessä muodostivat konstruktivismin käsityksen. Ihmisen omat kokemukset ja jo aikaisemmin opittu muodostavat tietoperustan, jonka päälle uusi opiskeluaines rakentuu. Konstruktivismi on myös opiskelijaystävällinen lähestymistapa. Konstruktivismi voidaan kuvitella eräänlaiseksi sateenkaariajatteluksi jossa esiintyy myös ääri-ilmiöitä yksilökontruktivismi vs. yhteisökontrukstivismi
• Tietotekniikan ja koneiden kehittymisen pohjalta ihmisen ajattelua on alettu näkemään myös informaation käsittelynä ja prosessoimisena
• Suomi on tutkintojen maa - haastetaanko meritokratia ja romuttuuko tämä käsitys jossain vaiheessa?

Mitä hyötyä teorioiden tuntemisesta on?

• Oman opettajuuden anaysointi erilaisten -ismien ja teorioiden kautta helpottuu.
• Helpottaa myös työyhteisössä yhteisen kielen löytymistä jolloin voidaan varmistua, että puhutaan samoista asioista

Pähkinänkuoressa:

HUMANISMI - ottaa kiinni ihmisestä ja hänen kokemuksistaan

BEHAVIORISMI - tutkii ihmisen näkyvää käyttäytymistä

KOGNITIVISMI - ajattelu, ihmisen älyllinen puoli, realistisuus ja kontekstit, yhteisöllisyys

KONSTRUKTIOVISMI - tutkii millä tavalla ihminen rakentuu

Lisäksi maailmalla enemmän tutkitut psykodynaaminen orientaatio ja keholliset ja ruumiilliset painotukset joista mahdollisuus ammentaa uusia näkökulmia opettajan työhön.

-> oman ihmiskäsityksen laajentaminen

-> opettajan oma käyttöteoria työssään

Creed: "käytäntö ilman teoriaa on puuhastelua ja teoria ilman käytäntöä on viisastelua"

-> Yksinoiskelu ruudun takana - yksinäistä vai yhteisöllistä? Sopeutuvatko diginatiivit helpommin verkkoopiskeluun ja saavat siitä enemmän irti mitä 60-70-80 -luvulla syntyneet?

-> Digitaalisuuden aikakaudella moni asia ihmisen käyttäytymisessä (miten ollaan yhteydessä muihin, kaveriyhteisöt jne.) ja oppimistavoissa tulevat muuttumaan. Mikä tulee olemaan seuraava uusi oppimiskäsityksen näkökulma, tuskin vain nykysillä puhtaasti jatketaan?

 Outi Raihalme, Heikki Pasanen, Irene Hein - pedagogiset käyttöteoriat

Mikä on käyttöteoria?

• Käyttöteoria muodostuu mm. omasta sisäisestä ihmiskuvasta ja käsityksestä mitä on oppiminen ja kuinka se tapahtuu. Miten uskon, että opiskelijani oppivat parhaiten. Minkälaista sisäistä puhetta opettaja käy läpi oppimisesta ja oppilaista. Kaikki tämä heijastuu tapoihin opettaa ja reagoida tilanteissa.
• Omaan käyttöteoriaansa pääsee parhaiten käsiksi purkamalla em. asioita läpi.

-> Opettajaopiskelijana omaan käyttöteorian purkaminen kirjoittamalla sen HEKS:iin auki

• Reflektiivisellä ajattelulla ja vuoropuhelulla oma käyttöteoria kirkastuu ja omien valintojen perustelu on helpompaa, kun asioista tulee tietoiseksi. Ristiriitatilanteita voi syntyä kun oma käyttöteoria ja esim. oppilaitoksen julkisen käyttöteorian ja asioiden tekemisen välillä on eroja. Tämä voi johtaa sisäisiin ristiriitoihin, hämmennykseen ja jopa uupumiseen. Mitä selkeämmin ymmärtää oman käyttöteoriansa ja tärkeät asiat opetuksessa, sitä helpommin sitä voi kehittää ja ymmärtää mahdollisia ristiriitoja.

Alanko-Turunen / Arviointi on ohjausta ja ohjaus arviointia 2

• Arviointiin ei useasti kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja sen huolellinen suunnittelu voi jäädä puolitiehen.
• Arvioinnin tulisi olla kehittävää, ohjaavaa, osallistavaa ja jaettua. Arvioinnin tulisi kertoa opiskelijalle siitä missä hän on oppimisensa kanssa vs. annetut osaamiskriteerit."Assesment for learning".
• Arviointikriteerit puolestaan varmistavat arvioinnin läpinäkyvyyden
• On huolehdittava, että suorituskriteerit eivät sekoitu arviointikriteerien kanssa. Suorituskriteerit (esim. aktiivisuus, läsnäoloprosentti) eivät kerro oppimisesta tai osaamisen tasosta.
• Arviointiin sisältyvät aina eettisyys, kontrolli ja luottamuksellisuuden näkökulmat

-> arvioinnissa opettaja voi käyttää ns. valtaansa huonosti, millaisen mekanismin rakennan jotta oma arviointi perustuisi oikeisiin asioihin ja jos näin ei ole mikä toimisi "hälyttimenä"?

13. Saranpää / Kehittävä arviointi

• Kehittävän arvioinnin lähtökohta on tiedon kerääminen toiminnan kehittämiseksi
• Palautteen keruujärjestelmät voivat kuitenkin olla puutteellisia
• Kehittävä arviointi on aina itsearviointia
• Dialogisuus kehittävässä arvioinnissa ja sitominen kontekstuaalisuuteen (toimintaympäristöön) on olennaista
• Kehittävän arvioinnin materiaalia voidaan kerätä sekä kvalitatiivisilla, että kvantitatiivisilla menetelmillä. Kvantitatiiviset "numerot" tulee kuitenkin aina tulkita.

13. Saranpää / Osaamisen arviointi

• Ammatillisessa koulutuksessa arviointi on aina osaamisen arviointia (vs. oppimisen arviointi). Arvioidaan muutoksia jotka ovat havaittavissa.
• Osaamisen arvioinnin voi suorittaa ulkopuolinen mutta muutosten havainnointi lähtee oppijasta itsestään.
• Osaamisen arvioinnin kriteerejä mietittäessä tulee määritellä mihin asioihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Kriteerit tulee laatia niin, että kaikki asianosaiset ymmärtävät ne samalla tavalla.
• Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa arviointi on aina ohjausta ja ohjaaminen arviointia